Niinkuin huomaat sivuni on uudistunut. Itse en ole oikein tietokone-expertti, mutta onneksi on ihmisiä, jotka osaa. Näin voimme laittaa lahjojamme käyttöön. Kiitollisuus yhteydestä on taas tänään ollut konkreettista. Apua arjen tasolla. Joskus apua saamme rukoustaisteluissa, missä meitä kannetaan. Useat ystäväni olivat viime yönä rukoilleet puolestani. Toisistaan tietämättä. Tietämättä tilanteestani. Valtavan turvallista! Näin Jumala näyttää huolenpitonsa. Tarvitsemme toisiamme. En usko, että on Jumalan tahto yrittää yksin, enkä usko että kukaan pärjää yksin. Kantaja aina vaihtuu tarvittaessa.

Jumala luo uutta ja varmasti sitä haluaakin tehdä. Monesti kuitenkin kipujen kautta. Kuitenkaan äitikään ei muista enää kipuaan kun lapsi on syntynyt. Ilman kipua ei yksikään lapsi ole tullut luonnollisesti maailmaan. Kivun jälkeen ilo täyttää sydämen. Muistan omat kaksi synnytystä kun kaikki synnytyksen tuomat kivut oli poissa ja valtava ilo oli lapsesta. Jumala haluaa meidän menevän eteenpäin. Menneisyyttämme emme voi koskaan jättää, mutta katseemme saa olla silti eteenpäin. Onneksi emme tarvitse enää elää menneisyydessä vaan olemme tässä päivässä. Ja tässä päivässä voimme luottaa Jumalan kaikkiin lupauksiin. Kun katsomme taakse ja näemme ristin ja kun katsomme eteenpäin ja näemme ristin, voimme elää luottaen Jumalan uudeksi tekevään voimaan ja Hänen suojaansa. Ristin kautta eteenpäin, tuntui miltä tuntui!

Jes.43:18-19 - Älkää enää menneitä muistelko, älkää muinaisia miettikö! Katso: minä luon uutta. Nyt se puhkeaa esiin - ettekö huomaa? Minä teen tien autiomaahan ja joet kuivuuden keskelle.