Viime päivinä olen tuonut ihanalle lasitetulle parvekkeelleni kukkia. Ihastellut niitä ja ihmetellyt Jumalan luomistekoa. Luonto on vaalean vihreä. Kukoistaa suorastaan. Kevät on ollut aina minulle elämän parasta aikaa. Luonto puhkeaa kukkaan ja uusi elämä alkaa kukoistamaan konkreettisesti. Aurinko alkaa lämmittämään ja ajatus mökillä olosta alkaa pilkottaa sydämessä. Joka kevät on minulle aina yhtä ihmeellistä Jumalan luomisteon ihmettelyä. Routa väistyy ja uusi elämä puhkeaa kukkaan. Työntyy mullankin läpi. Tiedän, että joillekin kevät tuo ahdistus ja masennustakin. Niin erilaisia me ihmiset ollaan. Joku nauttii syksystä -joku keväästä. Joillekin ne on vaikeinta aikaa.

Hain puutarhalta mm. tähtisilmiä. Kauniin lilan eri värit loistivat niissä. Yhtenä aamuna katsoin, että kukat oli supussa. Illalla menevät kuulemma nukkumaan ja aurinko avaa taas kukkaloiston. Siirsin kukat aurinkoon ja odottelin kukkien avautumista. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Aikani katsottuani päätin kastella niitä. Ei mennyt aikaakaan, kun kukat avautuivat ja väriloisto näkyi taas. Veden puutteessa olivat. Mieleeni tuli nainen kaivolla:

Jeesus kohtaa Samarialaisen naisen kaivolla. Nainen mene sinne kun tietää muiden olevan lepäämässä. Häpeä sitoo. Niin syntinen hän kokee olevansa. Jeesus pyytää naiselta vettä. Epäilee kaivon olevan niin syvä ettei sieltä saa ilman astiaa vettä. Epätoivoista. Jeesus sanoo: "Jos sinä tietäisit Jumalan lahjan, ja kuka se on, joka sinulle sanoo: 'Anna minulle juoda', niin sinä pyytäisit häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä." Mitä Jeesus lupaa. Ikuisen elämän, Pyhän Hengen -Kristuksessa vaeltamisen. Elämän jatkuvaan janoon elävää vettä, joka tyydyttää etsimisen ja hakemisen. Kristuksen täyteyttä, joka tyydyttää tyhjyyden.

Kukkani tarvitsi vettä -ei pelkkää aurinkoa. Tarvitsee lähes päivittäin. Ei elä ilman sitä, niinkuin emme me ihmisetkään elä ilman vettä. Suurin osa ihmisessä on vettä. Kuivuminen on vaarallinen tila, joka voi johtaa jopa kuolemaan. Miten elintärkeää onkaan vesi -niin kukille kuin ihmisille. Kristuksen läsnäolo on elävän veden virvoitusta. Sitä Jeesus lupaa antaa Sanassaan. Miten voinkaan olla ilman sitä, kun olen saanut maistaa Hänen läsnäolonsa hyvyyttä. Tarvitsen Jeesuksen läsnäoloa joka päivä. Kaipaan vain olla Hänen kanssaan, niinkuin Hän kehoitti opetuslapsia kutsuessan heitä seuraansa. Olemaan Hänen kanssaan. Kaipaan elävää Sanaa, josta saan ravintoa arkeen ja juhlaan. Jumala haluaa hoitaa meitä, niinkuin me hoidamme kukkia. Usein tai ainako olemme yhtä avuttomia kuin kukkaset.....

Virratkoon elävät vedet koko Suomen kansan ylle antamaan elämän. Virvoittamaan meitä. Tuomaan elämää seurakuntiin. Eläväksi tekevää Sanaa.