Tänään oli Joensuussa ilta särkyneille. Helmikuussa oli edellinen ilta ja oli ilo olla jälleen siellä. Jospa sielläkin alkaisi säännölliset illat. Rukoilen sinne tiimiä, joka jatkaa iltoja. Jumalan armosta olen saanut olla useilla paikkakunnilla käynnistämässä Iltoja särkyneille. Savonlinnassa ne ovat olleet jo vuosia ja tiimi on vahvistunut ja kasvanutkin uusilla sitoutuneilla. Syksylle sovimme jo Joensuuhun jälleen uuden illan. Saan olla näin käynnistämässä iltoja sielläkin. Ihanan sytyttävää itsellekin. Mukanani oli kaksi rukoilijaa ja saimme todella monien puolesta alttarin äärellä rukoilla. Tarvetta tällaisille illoille todella on. Ihmiset tarvitsee tänä aikana hoitavaa Sanaa ja rukousta kaiken tämän paineen, epätoivon ja ahdistuksen keskellä.

Seurakunnan kappalainen esitteli minut hauskasti. Hänen piti sanoa kuulemma sairaanhoitaja-evankelista, mutta hän sanoikin sairaala-evankelista. Eipä minua sillä nimikkeellä ole ennen esiteltykään. Viime aikoina on ollut huvittavaa seurata, millä nimikkeellä olen missäkin. Toiminnanjohtaja. Projektityöntekijä. Kouluttaja. Paras ja huvittavin ja toisaalta surulllisin on wikipediassa "hyväksikäyttöä tutkineen" -siis tutkijakin oikein. No -totta kaikki. Olen Sataman Valon suhteen toiminnanjohtaja tällä hetkellä. Seurakunnan palkkalistoilla puolikkaalla projektityöntekijänä. Koulutukseltani sairaanhoitaja. Olen tehnyt tutkimustyön aiheesta; Mistä voimia elämään. Syöpään sairastuneiden kokemuksia. Tutkijakin siis joskus. Sydämeltäni olen kuitenkin evankelista! Syvimmillään -mihin me oikeastaan tarvitsemme mitään titteliä. Jumalahan on miedät nimeltä kutsunut. Sinut ja minut. Se riittää. Sinä olet arvokas ja rakas sellaisenaan. Omana itsenäsi. Jumala siunatkoon Sinua nimeltä.

Olen monesti rukoillut ja puhunutkin, että kirkkojen pitäisi olla syntisten sairaaloita. Sinne voisi tulla sairaat, syntiset ja kaikki ne joita Jeesus haluaa kohdata. Olen huomannut viime aikoina, että sairauksiakin enemmän ihmiset kantaa syntien taakkaa ja haluavat niistä vapauteen. Kivut ohjaa liian usein ratkaisuihin, jossa ajaudutaan painolastin alle. Syntisten sairaalassa synnin haavat ja taakat saavat Jeesuksen Kristuksen veren lääkettä. Haavat puhdistetaan Hänen Sanallaan. Siihen ei muu lääke auta. Hänen haavojensa kautta me olemme pelastetut ja parannetut myös. Evankeliumin tehtävä on tuoda vapautuksen sanomaa syntisille ja olla kutsumassa Jeesuksen omaksi niitä, jotka sitä haluavat. Evankeliumi on toivon ja ilon sanoma meille.

Mitä oikeasti haluaisin olla? Sitä, mihin minut on kutsuttukin. Evankelistan työhön. Siitä olen Jumalalle kiitollinen, että yhä enemmän tulee kutsuja jälleen seurakuntiin. Ennen Sataman Valon työtä vajaassa kolmessa vuodessa minulla oli 221 seurakuntapäivää viikonloppujen ja viikon leirien lisäksi. Sain olla paljon Sanan ja rukouksen äärellä ja valmistella puhuttavaa. Sitä kaipaan takaisin. Minut on kutsuttu kulkemaan. Kaikki on ollut kuitenkin toisin. Kuitenkin nämä erämaa-vuodet ovat olleet todella tärkeitä. Olen niistä kiitollinen.Tämä aika on juurruttanut ja vahvistanut ihan uudella tavalla syvemmin Sanaan ja Kristuksen läsnäoloon ja tuntemiseen. Ei kai enää ihan pienet tuulet heittele. Usko voi kasvaa vain siellä, missä ei mitään muuta ole enää kuin Kristus.

En mitään muuta rakasta niin paljon kuin jakaa Sanaa jas kertoa Jumalan rakkaudesta, joka on tullut ilmi Hänen Pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa. Puhua tyhjän ristin sanomasta. Jakaa yksinkertaista ristin ja veren evankeliumin sanomaa. Evankeliumissahan on Jumalan voima. Evankeliumi ei lisää taakkoja, vaan vapauttaa niistä. Raamattu on paras terapiakirja. Sen kertomuksistakin voi niin usein löytää oman elämänsä kipukohtia. Myös pääsyn niistä. Syntisten sairaalassa sidotut ihmiset voivat vapautua kahleista ja saada lääkettä haavoihinsa. Toivottavasti lääkettä Sanasta sairaala-evankelistakin kautta ;)

San.4:21. Älä päästä mielestäsi minun sanojani, pidä ne visusti sydämessäsi, 22. sillä ne ovat löytäjälleen elämä, lääke koko hänen ruumiillensa. 23. Ennen muuta varjele sitä, mikä on sydämessäsi - siellä on koko elämäsi lähde.

Jes.53:4. Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana,
5. mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.