Jälleen yksi matka takana. Yli 800km mittarissa. Kiitollisuus ystävän majoituksesta ja kaikkinaisesta huolenpidosta. Turvallisesta matkasta lumipyrystä huolimatta. Matka Riihimäen illasta Lahteen saakka oli hiljaista matkaa. Tuskin näimme tietä. Mieleeni siinä ajaessa tuli Ps.119:105. Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni. Kun emme näe eteenpäin lähes mitään, ainut toivomme on Sana joka johdattaa askeleemme eteenpäin ja vastaa moniin kysymyksiin. Kerran silmätulehduksessa pimeässä huoneessa useita päiviä ollessa sain kokea konkreettisesti mikä minua kantoi. Raamatun Sanan lupaukset, joita tuli mieleeni. Oli kiitollisuus tulla kotiin, vaikka sydän iloitsikin reissusta. Sain taas olla virkistymässä.

Tänään oli erikoinen päivä Sataman Valossa. Nuori Afrikkalainen tyttö tuli ikäänkuin turvaan päiväksi luoksemme. Vaikka englanninkielen taitoni ei ole hyvä, niin yhteinen kieli tuntui löytyvän. Tyttö meni alakertaan nukkumaan peiteltynä ja monien käsien huolehtimana. Kävin välillä aina katsomassa että kaikki on hyvin. Kysyin onko nälkä, mutta hän ei halunnut tulla syömään. Tajusin, ettei tyttö rohkene tulla ja vein hänelle ruokaa alakertaan. Kiitollisuus alkoi loistamaan tytön silmistä. Lautanenkin tyhjeni. Kohta hän rohkenikin hetkeksi luoksemme yläkertaan salin puolelle. Ihana tyttö. Puhutteleva päivä.

Uskon, että Jumala valmistaa turvapaikkoja. Niitä paikkoja jossa huolehditaan, suojellaan, ja hoidetaan asioita eteenpäin. Kotimatka odottaa! Meillä voi olla elämässä tilanteita, jolloin tarvitsemme ihmisiä, jotka huolehtivat meistä. Valtava rakkaus täytti sydämeni tänään tytöstä huolehtiessa. Kun kannoin ruokaa ja jaoin läsnäoloa tarvitsevalle, sain kokea yllättäen itsekin syvää hoitoa ja Jumalan läsnäoloa. Koin olevani tärkeässä tehtävässä. Siinä auttaessa tätä tyttöä sain myös vahvistusta moniin asioihin. Minustakin huolehditaan. Miksi sitä hyvää en jakaisi eteenpäin. Turvapaikkoja tarvitaan.

Jes.58:6. Eikö tämä ole paasto, johon minä mielistyn: että avaatte vääryyden siteet, irroitatte ikeen nuorat, ja päästätte sorretut vapaiksi, että särjette kaikki ikeet?
7. Eikö tämä: että taitat leipäsi isoavalle ja viet kurjat kulkijat huoneeseesi, kun näet alastoman, vaatetat hänet etkä kätkeydy siltä, joka on omaa lihaasi?
8. Silloin sinun valkeutesi puhkeaa esiin niinkuin aamurusko, ja haavasi kasvavat nopeasti umpeen; sinun vanhurskautesi käy sinun edelläsi, ja Jumalan kunnia seuraa suojanasi.