Lomalla ajelin Hyvinkäällä kummityttöni luona. Katsoimme samlla "Luther Aamun airueet" kesäteatteri esityksen. Puhutteleva esitys! Mahtavaa oli nähdä maallikkonäyttelijöiden laadukasta työtä. Kummityttöni oli lastensa kanssa siinä ja oli liikuttavaa nähdä miten lahjakas tyttö hänestä on tullut. Hanna ottaa myös taitavasta valokuvia ja samalla kesken kesähelteen piipahdin hänen studiossa. Muutama kuva otettiin myös luonnossa. Kuvat on tekeillä ja pikkuhiljaa niitä ehkä johonkin tarvitaan. Olen aina inhonnut kuvien ottoa ja kuvaamista, mutta viime vuodet ovat opettaneet että ei siihen kuole, vaan voi olla ihan oma itsensä. Oikeastaan ei enää edes huomaa jos joku tilanne kuvataan. Työ vie mukanaan ja siihen keskittyy ja se on tärkeintä. Kaiken taistelun keskellä motiivit ovat menneet kohdalleen ;) Kiitos kaikille siitä ;) Yleensä kukaan ei saa minusta onnistunutta kuvaa. Hanna sai minut luottavaisesti jopa rentoutumaan. Eikä pakottanut nauramaan -silti nauroin.

Lapsena ja nuorena minusta on otettu vain muuatama kuva. Omista lapsista niitä on sitten otettu ehkä siksikin paljon kuvia. Mukavaa heillekin katsella lapsuuden kuvia. On molemmat lapset  kehyksissä maalauksena olohuoneen seinallä ja kuvana monissa kuva-albumeissa. Kaikenkaikkiaan minusta on hyvin vähän valokuvia, koska en ole voinut sietää kuvaamista. Riitta Lemmetyinen oli kerran monia vuosia sitten Savonlinnassa ja puhui valokuvista. Miten me ollaan joskus kehyksissä. Hän kysyi kuulijoilta; Miettikää, milloin te olette olleet valokuvissa kehyksissä. Kuka sanoi mitäkin. Rippikuva. Kihlakuva. Lapsuuden kuva. Koulukuva. Hääkuva. Valmistujaiskuva. Kuka mitäkin. Monia muistoja heräsi varmasti monelle.

Istuin takapenkillä tosi rikkinäisenä, arkana ja peloissani. Kukaan ei tahdo uskoa tänään, miten hiljainen ja arka olen ollutkaan. Ja rikki -nytkin, mutta matkalla toipumisessa. Ajattelin itku sydämessä; Ei lapsena otettuja kuvia. Rippikuvassa valtava kipu päällä. Kihlakuva ja hääkuva hyllyltä pois kaapin nurkassa. Ei minusta ole yhtään kuvaa, minkä olisi voinut laittaa kehyksiin tai olisi kehyksissä. Riitta katsoi suoraan minuun tuntematta minua ollenkaan. Osoitti sormellaan ja sanoi: "Vielä sinun kuvasi on jonain päivänä kehyksissä". Koin sen valtavana Jumalan puheena ja lohdutuksena. Itkin vain siellä takapenkissä. Pieni toivon kipinä syttyneenä. Minäkö kaikessa epäonnistunut!? Milloin on se päivä -ja onko -yksin Jumala tietää. Ei siksi, että haluaisin kuviani jonnekin, vaan siksi että mitättömästä, rikotusta, rumasta, halveksitusta Jumala nostaa ihmisarvoon. Voin sanoa. Jumala ON minut tällaiseksi luonut ja tämä on minun juhlapäiväni! Jumalan antama. WAU!

Onko Sinusta kuvaa kehyksissä, mistä voisit iloita. Miten monta kuvaa on historiassa -ei enää ilonaihe. Miten monessa kuvassa näet itsesi silmät surussa. Miten monesta kuvasta huomaat jotakin tapahtuneen, koska ilo on poissa, vaikka hymyilläkin yrität. Miten monella meistä kihla- ja hääkuvat ovat hyllyn perimmässä nurkassa -epäonnistunut. Uskotko: Vielä Sinun kuvasi on kehyksissä. Et ole epäonnistunut, vaan olosuhteet ja kivut ovat murjoneet ja murentaneet elämääsi ja haaveitasi. Jumala voi! Vielä Sinun silmistäsi loistaa ilo. Murhepäiviesi luku täyttyy jo täällä maan päällä. Voit sanoa; Hyvä kuva -Jumalan kuvaksi luotu. Hyvä kaikkine ryppyineen tai vaikka vinoine hampaineen. Hyvä kuva!

"Kiitos Herra Jeesus että Sinä voit kääntää ihmiskohtaloita. Kansakuntien kohtaloita. Kiitos Jeesus että hoidat sitä rikottua, joka tätä lukee ja sydämessään itkee; Minusta ei ole mitään kuvaa kehyksissä, onnistunutta. Hoida Jeesus sitä, joka kokee olevansa ruma ja epäonnistunut. Jolla on paljon menetyksiä ja epäonnistumisia elämässä. Anna Jeesus voimaa surra sitä, mikä on menetetty. Kiitos Isä, että Sinulle kukaan ei ole epäonnistunut, vaan Isä jokainen on Sinun ihana luomistekosi. Jeesus ota syliin tämä ystävä ja kerro, että juuri hän on Sinulle niin rakas ja arvokas. Kiitos Jeesus nimesi ja veresi voimasta tässäkin hetkessä. Kiitos Jeesus tyhjästä ritistäsi, jossa on ylösnousemus ja elämä. Kiitos rakas Jeesus että olet elävä tänään ja teet samoja tekoja kuin lihasi päivinä. Kiitos rakas Isä. Jeesuksen Kristuksen nimessä. Rukoilee tuhlaajatyttösi ja tuhlaajapoikasi.AAMEN!"