Olen pitkään kokenut, että tästä aiheesta pitäisi kirjoittaa ja aralla mielellä kirjoitan tätä. Olkoon samalla tunnustus Jumalan ja ihmisten edessä ja rohkaisu sille, joka miettii näitä asioita. Viime joulunaika raastoi sydäntäni. Koin, että mikään ei ollut niinkuin ennen. Keskusteltiin onko Jeesus syntynyt Pyhästä Hengestä. Onko Maria tullut raskaaksi muuten. Suvaitsevaisuus pisti jotkut sanomaan, että ihan sama mitä uskoo. Ei sillä väliä. Mitähän Jumala ajatteli.....

Monia vuosia sitten elämässäni oli tilanne, jossa erkanin Jumalan läheisyydestä. Yksinäisyyden kipuun oli tullut ihmissuhde, jonka aluksi luulin olevan johdatusta. Vaikka olin uskossa pienestä kompromissista oli tullut pikkuhiljaa lankeemus ja en ollut enää lähellä Jumalaa. Ajatukset täyttyi muilla asioilla. Synti ei enää ollut synti, vaan aloin tehdä pikkuhiljaa omia sääntöjä. En kohta nähnyt omia ajatuksiani ja tekojani niinkuin olisi ollut oikein. Jossain vaiheessa en edes tuntenut tekeväni syntiä. Mitä se vaikutti elämääni:

Jumalanpalveluksissa uskontunnustuksen aikana; Sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta -mieleeni iski epäusko. En vain yhtäkkiä enää uskonut Jeesuksen syntyneen Pyhän Hengen vaikutuksesta. Oli vaikea olla kirkossa. Ajatuksilleen ei voinut mitään -ne vain tulivat. Muistan kun ajattelin -käynkö järkeilemään tätä juttua vai jätänkö asian Jumalalle. Olin tienhaarassa. Jumalan armosta tajusin, etten itse voi auttaa itseäni, vaan rukoilin, että Jumala auttaisi. Ikäänkuin heräsin. Jumala teki työnsä kun annoin epäuskoni Hänelle ja sain jälleen uskon että Jeesus syntyi maailmaan Pyhän Hengen vaikutuksesta. Nykyisin on valtava riemu sydämessä siinä kohden uskontunnustusta. Jeesus on ihmeestä syntynyt, joka tänäänkin tekee ihmeitä ja toimii edelleen Pyhän Henkensä kautta.

Tänä aikana maailma kutsuu meitä. Kaikki käy ja kaikkea kyseenalaistetaan. Raamatun Sanaa muunnellaan itselle sopivaksi. Erkaantuminen Jumalasta voi tulla monien asioiden kautta. Jotenkin voin käsittää niitä ihmisiä, joitten ajatukset tämä aika sumentaa. Pieni kompromissi voi lähteä viemään vikaan. Sitä ei huomaa välttämättä tietoisesti itse, ellei Pyhä Henki sitä näytä. Synti johtaa kuolemaan -Jumala suhteessa. Vain Hänen armostaan olemme edes uskossa. Missä joukossa Sinä ja minä olemme mitä puhutaan Raamatun lehdillä lopun ajoista? Luopumus voi tulla yllättävän pienestäkin asiasta. Rukoillaan sitä, että Jumala vuodattaa Henkensä ja kirkastaa asian niille, jotka kamppailee asian kanssa. Sen voi tehdä vain yksin Jumala -emme me, ei kukaan ihminen.

Daavid rukoili lankeemuksensa jälkeen: Ps.51:

9. Puhdista minut isopilla, että minä puhdistuisin, pese minut, että minä lunta valkeammaksi tulisin.
10. Anna minun kuulla iloa ja riemua, että ihastuisivat ne luut, jotka särkenyt olet.
11. Peitä kasvosi näkemästä minun syntejäni, pyyhi pois kaikki minun pahat tekoni.
12. Jumala, luo minuun puhdas sydän ja anna minulle uusi, vahva henki.
13. Älä heitä minua pois kasvojesi edestä, äläkä ota minulta pois Pyhää Henkeäsi.
14. Anna minulle jälleen autuutesi ilo, ja tue minua alttiuden hengellä.
15. Minä tahdon opettaa väärille sinun tiesi, että syntiset sinun tykösi palajaisivat.

AAMEN!

Matt.1:18. Jeesuksen Kristuksen syntyminen oli näin. Kun hänen äitinsä Maria oli kihlattu Joosefille, huomattiin hänen ennen heidän yhteenmenoaan olevan raskaana Pyhästä Hengestä.