Mennyt vuosi on ollut monella tavalla merkityksellistä. Sielunhoitoterapeutin opinnot puolessa välissä. 8kk Jyväskylässä Päijänteen rannoilla käyskentelyä, lepoa ja kyselyä -kaiken entisen pois laittoa. Kotikaupunkiin Savonlinnaan takaisin muutto. Erityisen siunattuja palvelu matkoja ja uskon ”syntymän iloa”. Kaikkein suurin kiitos on niistä hetkistä kun on saanut siunata Isän perheväkeen uuden lapsen. Monia kasvattavia ja puhuttelevia asioita on tapahtunut. Niin varmaan Sinunkin elämässäsi. Uusi lehti taas kuitenkin saadaan avata vuosittain ja päivittäin ja siihen ei ole kirjoitettu kuin meidän silmille näkymätön Jumalan suunnitelma. Kunpa kuulisimme ja näkisimme sen päivittäin ja eläisimme johdatuksessa!
Eilen oli jouluaatto ja vietin sen pitkäaikaisen ystäväni kanssa. Tyttöni perheen kanssa vietimme joulua jo pari viikkoa sitten ja nyt tapaninpäivästä lähtien pojan perheen kanssa. ”Eroperheitten” lapsilla on monia paikkoja, missä pitää käydä. Surullista liian monille tässä ajassa. Mietin, miten hienoa oli aina joulun aika kun oma perhe oli yhdessä. Tänä vuonna aattoilta meni pitkäaikaisen ystäväni kanssa rukouksen merkeissä. Hän oli lupautunut myös olemaan ystäväperheessä joulupukkina. Niinpä jouduin kuskiksi. Kun menimme perheen kotiovelle, isä odotti jo ulkona malttamattomana. Kun joulupukki astui sisään näin pienen tytön valtavan ilon ja innostuksen. Hän hyppelehti hymyillen, hieman aran näköisenä –mutta onnellisena. Lapsen odotus täyttyi...
Syvä suru valtasi mieleni sen matkan aikana. Koko Suomen kotien puolesta. Kouluissa lähes kielletään kristinuskon sanoman vieminen. Lapsille uskotellaan että joulupukki tuo hyvää ja lahjoja elämäämme. Pettymys valheesta tulee eteen ennemmin tai myöhemmin. Miten pettymys vaikuttaakaan meihin. Ystäväni kertoi lasten ilosta. Pieni tyttö oli iloinnut ihmeissään juuri siitä lahjasta, jota hän oli toivonut kaikkein eniten. "Mistä tiesit juuri tämän tuoda" hän oli kysynyt. Ystäväni kertoi miten hänenkin sydän oli särkynyt sanoessaan, että ”kyllä pukki tietää”. Lasten vahva usko asiaan oli puhutellut häntäkin. Taisi olla ystäväni ensimmäinen ja viimeinen kerta joulupukkina :)
Mietin aattoiltana joulupukki kyydissäni viemmekö ja otammeko vastaan sanomaa Jeesuksesta samalla innolla kuin perhe tilaa joulupukin käymään. Haluammeko ilahduttaa ja siunata lastemme elämää sillä lahjalla, joka on pysyvää. Johon emme pety koskaan. Joka on ollut aina, on nyt ja on tuleva. Joka antaa meille todellisen elämän ja tarjoaa vielä lahjan perille taivaan kotiin iankaikkiseen elämään. Tämä aikamme täällä on vain pieni osa elämäämme. Kunpa lapsemme saisikin kuulla sanomaa Jeesuksesta Kristuksesta ihan pienestä lähtien. Häneen kasvatettaisiin uskoa siihen, joka ei ole koskaan pettymys. Jospa joulun oikea sanoma sisäistyisi lapsen maailmaan elämän kantavaksi voimavaraksi yhtä vahvasti kuin kertomus joulupukista. Rukoillaan sitä maamme lasten ja vanhempien puolesta. Jeesus on paras lahja!
Ei ollut joulupukki se joka antoi Savonlinnaan lahjan jonka takia olen ollut kiireinenkin. Noin 10vuotta olen rukoillut ”Särkyneiden Majatalon” puolesta. Jo KRS:ssä ollessa siitä puhuin paljon ja haaveilin silloin, että joku toimintakeskus tulisi tällaiseksi. Sen haaveen ja näyn vein tänä syksynä ihan kokonaan Herralle takaisin ja nostin kokonaan käteni pystyyn koko muunkin palvelutehtäväni suhteen. Kaikki näytti loppuvan kovissa taisteluissa ja silloin Jumala puuttuikin asiaan. Eräs yksityinen ihminen sai Herralta sydämelle ostaa yhdistyksen käyttöön lähes 400 neliötä olevan talon. Meillä ei yhdistyksenä olisi ollut siihen varoja, mutta Jumalalla oli :)) Siellä on aluksi 16 vuodepaikkaa ja hyvän kokoinen sali alakerrassa kokouksia varten. Olemme olleet ihan ihmeissämme miten kaikki on vain annettu. Kaupungin kanssa on ostopalvelusopimus jo allekirjoitettu ja heiltä tullut palaute aiemmasta toiminnastamme on rohkaissut kovin. Majatalo myös työllistää useita ihmisiä ja siitä olemme kiitollisia. Paikallinen toimintamme tarvitsi vuoden tauon, jotta uusi voi lähteä käyntiin -uudella tavalla! Saamme olla taas kuin sivustakatsojia ja vain kiittää!
Viralliset avajaiset on tammikuun viimeisenä viikonloppuna. Paikassa on mahdollisuus olla vaan –ilman päivän sitovaa ohjelmaa. Rukousta, sielunhoitoa, lepoa ja hyvää ruokaa. ”Särkyneet” saavat tulla vain olemaan kanssamme rukouksessa ja Jumala tekee sitten mitä parhaaksi katsoo. Toki järjestämme siellä myös seminaareja ja leirejä eri teemoilla, sekä erilaisia iltoja, mutta myös lepopaikkoja on ajoittain tarjolla kahdessa ylimmässä kerroksessa. Iltapainotteinen kahvila avautuu siellä helmikuun aikana yhdessäoloa varten. Rukoilemme nyt johdatusta kaikkeen ja kiitos Sinulle jos myös muistat meitä rukouksin. Tervetuloa myös olemaan ja lepäämään Majataloon. Heti joulun jälkeen käymme laittamaan tavaroita paikoilleen ja somistamaan paikkaa viihtyisäksi. Kierrän edelleen seurakunnissa pyynnöstä, mutta saan Jumalan armosta olla näkemässä miten Hän avaa uutta! Paikallisen palvelun teenkin nyt sitten Majatalossa. Toimintamme ajatus on edelleen olla johdattamassa ihmisiä seurakuntien yhteyteen. Se on tärkeää. Siunattua uutta vuotta Sinulle rakas ystävä -luota Jumalaan. Hän näkee, kuulee, tietää asiasi! Olkoon Majatalon kertomus Sinulle myös vahvistuksena Jumalan suuruudesta!
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.